välillä antoisaa välillä ei

JO rupeaa riittämään nämä kurakelit, pellolla on polveen asti vettä! No sinne on kuitenkin pakko mennä mikäli sikäli haluaa säilyttää mielenterveytensä…Jos näitä hulluja tai lähinnä yhtä, hullua kakaraa ei vie juoksemaan kunnolla pellolle voi olla varma et huushollissa on pian neljä sekoavaa tyyppiä..Väinö pärjäisi kyllä sekoamatta, mutta kun on tämä eräs kiusankappale nimeltään Luna joka pureskelee Väinön korvia ja huulia niin kauan, että saa väiskin mukaan painiin… Sitten kuuluu tasaista ähinää,ärinää ulinaa sekä muita mielenkiintoisia ääniä… Joten siis menimme pellolle, jossa oli taas vaihteeksi polviin asti vettä ja mutaa, vettä satoi  kaatamalla siis naamaan vaakatasossa,missä ne pakkaset ovat? Olisi vähän kuivempaa! Onneksi sentään koirat saivat nauttia ja  purkaa energiaansa ja sai Väinö tehdä pienen metsästysretkenkin, josta me immeiset emme olleet kovin innoissamme kun koira katoaa pellon pimeyteen…Ei tullut saalista tällä kertaa..onneksi! Ja kun herra suvaitsi palata retkeltään niiin paini ja riehuminen sai luvan taas jatkua. Ja mukavinta lenkistä teki se että me olemme molemmat kuumeessa Juhan kanssa eli kävelimme siellä kuin zombit maasta ja taivaasta tietämättä kuume houruissa : D MUTTA jonkun sekin on tehtävä,koirat kiittää ja kuittaa!